Lääkärille 15 minuutissa

Julkaistu  12.10.2016    Kirjoittanut     Tilaa RSS

 

Helsingin Sanomien mielipideosastolla oli mielenkiintoinen kirjoitus (22.9.2016). Kirjoittaja oli professori Erkki Vauramo, joka kuvaa erinomaisesti, kuinka päivystysyksikkö on organisoitu Odensen yliopistosairaalassa, Tanskassa.

Mielipidekirjoitus_pieni.jpg
Kuva 1.
 Alkuperäinen kirjoitus, HS 22.9.2016, professori Erkki Vauramo.

15 minuutissa lääkärille ei ole kuin tahto- ja ammattitaitokysymys. Tällaisen organisoiminen ei pitäisi olla temppu eikä mikään tuotantotalouden insinöörille tai tehdasfysiikan/operaatiotieteiden taitajalle. Päivystysyksikköön on luotu tuotantolinjan tapainen toimintamalli, jossa potilaat/asiakkaat menevät "linjan" läpi ennalta suunniteltua tahtia. "Linjassa" suoritetaan tarvittavat diagnoosit ja hoitotoimenpiteet.

Vasteaika ja odotus- eli jonottamisaika pidetään lyhyenä, varmistamalla, että kapasiteettia on riittävästi käytettävissä. Potilaan liike "ovelta" hoitavalta yksiköltä seuraavalle on saatu ennustettavaksi, kun on luotu tahti kullekin vaiheelle (15 minuuttia) ja lisäksi voidaan nopeasti ottaa rinnalle useampi vastaanotto- ja hoitopiste. Kun sama tahti pidetään jokaisessa vaiheessa ja samalla varmistetaan riittävän monta henkilö kuhunkin vaiheeseen, voidaan potilaan hoitokäyntiin käyttämä aika pitää lyhyenä käyttämällä ns. kapasiteettibufferia. Kapasiteettibufferi tarkoittaa tässä tapauksessa, että hoitava henkilö ja apuna käytettävät laitteet odottavat potilaan sijaan. Tämä mahdollistaa nopean pääsyn lääkärille ja odotusauloista voidaan päästä eroon.

Kapasiteetti_aikabufferi_pieni.jpg
Kuva 2. Kapasiteetti- ja aikabufferi.

Tämä on varmasti mahdollista missä tahansa, kun on osaamista, ja jos jonotusaika on kalliimpaa kuin kapasiteetin odotusaika. Jos taloudellista hyötyä ei saavuteta, ajaudutaan maksamaan lyhyestä ajasta. Tehdasfysiikassa vaihtelun suojan laissa (Law of Variability Buffering) on vielä kolmas tekijä, varasto, kysynnän ja toteutuksen vaihtelun kompensointiin. Tätä ei palveluliiketoiminnassa voi käyttää, jos arvo muodostuu asiakkaan ja tuottajan yhteistyössä (Co-Creation Merkki.jpg yhteisluominen), arvoa ei voi varastoida. Käytännössä tämä tarkoittaa, että diagnooseja ja hoitoja ei voi tehdä varastoon, kun kysyntä on alhaisempaa.

Hoitohenkilökunnan määrän tarvetta vähennetään ansiokkaasti käyttämällä puhelinpalvelua. Noin kolmeneljäsosaa hoidetaan puhelimitse, joten tämä myös purkaa fyysisiä jonoja Odensen päivitysyksiköstä. Tarina ei tosin kerro, kuinka nopeasti puhelimeen vastataan. (Tämä tosin ei liene ongelma.)

Peruslainalaisuuksien ymmärtäminen ja soveltaminen sekä käyttäminen päätöksenteossa luovat eriomaista pohjaa kilpailukyvyn parantamiseen. Lainalaisuuksien tarkastelu mallien (kaavojen ja yhtälöiden) avulla korjaa ajatusvinoumia ja auttaa tekemään parempia johtopäätöksiä.

Usein kuulee tahtotilan: nopeammin (Merkki.jpgkilpailukykyä) ja korkeammalla resurssien käyttösuhteella (Merkki.jpgkustannustehokkuutta).

Tehokkuusreuna_pieni.jpg
Kuva 3. Käyrät kuvaavat tehokkuusreunoja. Punainen on nykytila ja vihreä tahtotila.

Tämän toteuttamien vaatii tehokkuusreunan paikan muuttamisen. Mutta, mitkä tekijät vaikuttavat tehokkuusreunaan paikkaan tai ymmärretäänkö, mitkä toiveissa aiheuttavat ristiriidan?

 

Antti_uusi.jpg
Antti Piirainen
Kouluttaja
DI, Lean Six Sigma Black Belt
antti@qk-karjalainen.fi

 

Lähteet:

  1. Hopp, W. J. & Spearman, M.L. Factory Physics, Third Edition, 2011
  2. Vauramo, E. HS 22.9.2016. Päivystyksessä ei välttämättä tarvitse odottaa ollenkaan.

 

 

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei näytetä)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha koodi

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden captchan.

    Kannattaa tutustua

    Kirjallisuutta ja uusia ideoita

    Siirry
    verkkokauppaan www.laatutieto.fi

    Meidät löydät