Laadun vuosisata 2001-2100

Julkaistu  05.11.2001    Kirjoittanut     Tilaa RSS

Historiassa 1900-luku muistetaan tuottavuuden vuosisatana, kun taas 2000-luku tulee olemaan laadun vuosisata. Näin ennustaa tohtori Joseph M. Juran (s. 1904), laatuliikkeen isä, jonka ennusteisiin olemme tottuneet luottamaan. Miltä nyt alkava laadun vuosisata tulee näyttämään ja kuinka Juran perustelee väitettään? Laatu ei synny tyhjästä, ei myöskään laadun vuosisata.

tek_eek_juran.jpg
Eero E. Karjalainen, Joseph M. Juran ja Tanja Karjalainen, ASQ 2001

Hyödykkeiden tuotantokapasiteetti

1900-luvun alusta ja osin jo 1800-luvulla syntyi teollinen vallankumous, jolle tyypillistä oli korkea laatu ja korkeat kustannukset
.
1920 - 30 luvulla syntyi massatuotanto, joka päätyi II-maailmansotaan. Ajalle tyypillistä oli kohtalainen laatu ja alhaiset kustannukset. Tältä ajalta on peräisin teollisten tuotteiden "huono laatumaine".

hinta_laatu.jpg

Nyt elämme aikaa, jossa laatu nousee jatkuvasti ja kustannukset alentuvat. Ensin kiinnitettiin huomiota tuotteiden ja palvelun laatuun (1970 - 80) sitten prosessien laatuun (1990 - ) ja nyt keskitytään informaatioon ja sen käyttöön (2000 - ).

E-bisness

Emme vielä ymmärrä, kuinka maailma on muuttunut ja muuttuu internetin myötä. Liike-elämän ja vähitellen myös kuluttajien on helppoa ja nopeaa hakea tuoteinformaatiota. Hinnoista on tulossa yhtäkkiä täysin läpinäkyvät ja yhtenevät. Kehitystä nopeuttaa vielä euron tuleminen yhteiseksi valuutaksi. Laadusta on tullut tuotteita ja palveluja differoiva tekijä - laatu ratkaisee kaupan, ei niinkään hintaero, koska se on häviämässä. Kaiken lisäksi e-bisness itsessään vaatii supernopeaa, virheistä vapaata prosessia. Siksi läpimenoaika (tai jaksoaika) on kaikkein tärkein kehityskohde suurimmalle osalle yrityksiä.
E-bisness vaatii myös virhevapaita (Six Sigma) tuotteita, sillä asiakas ei enää ole "yhden toimittajan" armoilla, vaan voi vaihtaa ostopaikkansa välittömästi - vain hiiren napsahdus ja liikesuhde vaihtuu.

Yhteiskunta

Yhä lisääntyvä määrä yliopistoja perustaa itsenäisiä laadun oppilaitoksia ja osastoja. Näin myös Suomessa (Lahti, Oulu). Myös muiden oppiaineiden lomaan sovitetaan erillisiä laatukursseja ja opinnäytteitä laadusta. Kaikki tämä merkitsee, että laatuammattilaisten osaamistaso nousee ja samalla kasvaa myös paine niiden osalta, jotka eivät ole suorittaneet tutkintoa tai eivät omaa sertifikaattia.
Laajat ohjelmat, kuten Six Sigma Black Belt, MQ ja niistä saatavat sertifikaatit tulevat normiksi. Laatutoimen hoitamiseksi edellytetään tutkintoa ja/tai todistusta kuten muistakin vastaavista tehtävistä.
Jo nyt on havaittavissa, että tutkinnon suorittaneet saavat parempia paikkoja ja myös tuloksia. Esim. Suomen laatupalkinnon voittaja yrityksissä on lähes säännönmukaisesti ollut Six Sigman tai MQ:n suorittaneita johtotehtävissä.
Jokaisessa organisaatiossa, jossa keskitytään laatuun, Six Sigma tulee standardiksi. Organisaatiot, jotka tulevat tekemään suurimmat parannukset laadussa tulevat saamaan myös suurimman hyödyn Six Sigmasta.

Laadun tulevaisuus

Kuinka kauaksi laadussa tulemme menemään? Vain muutama vuosi sitten Six Sigman idea oli täyttä utopiaa. Nyt se on tullut täysin mahdolliseksi. Nyt keskustellaan jo 7-sigmasta (1,2 virhettä/miljoona) tai jopa 8-sigmasta (0,5 virhettä/miljoona).

Nämä standardit ovat täysin saatuvettavissa ja antavat lisäpontta ja polttoainetta laatuun ja laadun kehittämiseen.

Tohtori Juran on todennut, että laatu voi parantua vain, jos on todisteita, että laatua tarvitaan. Meillä on tänään yllinkyllin todisteita laadun tarpeista niin tuotteiden, palveluiden kuin myös yhteiskunnan puolelta.

Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei näytetä)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha koodi

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden captchan.

    Kannattaa tutustua

    Kirjallisuutta ja uusia ideoita

    Siirry
    verkkokauppaan www.laatutieto.fi

    Meidät löydät