EOQ 2000 konferenssikuulumiset - Mitä uutta maailmalla?

Julkaistu  25.07.2000    Kirjoittanut     Tilaa RSS

Mitä uutta maailmalla?

Euroopan laatuyhdistysten yhteenliittymän, European Organization for Quality, 44. vuosikonferenssi pidettiin Budapestissä 13.-15.6.2000. EOQ:n vuotuinen laatukonferenssi on ollut hyvä näköalapaikka eurooppalaiseen laatuun ja siinä vallitseviin virtauksiin.

eoq_budabest.jpg

EOQ:n konferenssiin osallistui tänä vuonna 734 edustajaa 53:sta eri maasta. Konferenssi oli tänä vuonna hivenen normaalia suurempi. Suomalaisia konferenssissa oli 37 henkilöä. Quality Knowhow Karjalaista edustivat konferenssissa Tanja Karjalainen ja Eero E. Karjalainen.

Esitelmöitsijöitä oli 180. Konferenssin yhteydessä pidettiin myös messut, jossa näytteilleasettajia oli noin 60, joista kuitenkin suuri osa oli paikallisia markkinoita varten.

UUSI ISO 9001:2000 LAAJASTI ESILLÄ

Uusi ISO 9000:2000 oli hyvin laajasti esillä konferenssissa. ISO:a käsiteltiin monista eri suunnista ja verrattiin Euroopan laatupalkintomalliin (EFQM), USA:n laatupalkintomalliin (MB), Six Sigmaan, TQM, jne.

Uuden ISO:n tunnuskuva esiintyi lähes joka toisessa esitelmässä.

laatujrj.jpg

Ehkä kaikkein mielenkiintoisin ISO-esitelmä oli Professori Hitochi Kumen puheenvuoro, jossa Kume esitti ISO-sarjan synnyn ja kehityksen nykyiseen muotoonsa. Hän myös esitti, miksi ISO 9000 ei alkujaan sisältänyt parannuselementtejä. Prof. Kume on ollut mukana ISO:n työryhmissä sen syntyhetkistä lähtien.

ISO 9000 juontaa juurensa vuoteen 1979, jolloin perustettiin komitea TC 176 tehtävänä luoda laadunvarmistusstandardi. Eri vaiheiden jälkeen päädyttiin laatimaan ISO standardi ANSI/ASQC Z1-Z5/1979 ja BS 5750-1979 mukaiseksi. Koska parannusta ei ollut sisällytetty näihin alkuperäisiin standardeihin, ei jatkuvaa parannusta (improvement) myöskään mainittu ISO 9001-9004, joka valmistui 1987, kertoi Kume.

Miksi parannusta ei ole sisällytetty laadunvarmistusstandardiin? Kume toteaa, että "laatujärjestelmän luonne ja itse järjestelmän parannus ovat eri dimension ongelmia. Standardi, joka sisältää laatujärjestelmän vaatimukset on oleellisesti erilainen kuin standardi, jolla parannetaan suoritusarvoa ja järjestelmää."


Professori Kume perustelee kantaansa kolmella erinomaisella kuvalla, jossa paksu viiva ja avoin ympyrä on optimi ja samalla standardi.

improvement.jpg

Yhdenmukaisuus parannuksessa

a) ei ole seurattu standardia, syntyy virheitä. Tehokkuus parannuksessa

b) on saavutettu hyväksyttävä tulos, mutta tehottomasti, syntyy liikaa kustannuksia. Parannus tapahtuu löytämällä tehokkaampi tapa. Erinomaisuus parannus

c) koskee itse standardia, laatujärjestelmää, joka on muutettava. Tähän tapaukseen prof. Kume viittaa, miksi järjestelmästandardi ei voi sisältää parannusta. Samassa standardissa ei voida samanaikaisesti vaatia standardin noudattamista ja muuttamista!

Kaikkiaan muutos ISO 9000 standardissa vuonna 2000 on suuri niin periaatteellisesti kuin myös käytännön kannalta. Kuinka yritykset sopeutuvat uuteen ISO:n ja parannukseen, sillä olihan vuoden 1998 lopussa 217966 sertifioitua yritystä maailmassa. Löytyykö intoa laittaa lähes kaikki uusiksi!

EUROOPAN LAATUPALKINTOMALLI EFQM

Laatupalkintomalli oli myös hyvin laajasti esillä konferenssissa.
Mallia ja sen käyttöä selvitettiin hyvin monessa esitelmässä.

SIX SIGMA

Six Sigma-menetelmä (katso EEK artikkeli, QualiFinn99 yleisöluento/Six Sigma ja ASQ2000) oli myös hyvin esillä konferenssissa. Esityksistä vastasivat ensisijassa amerikkalaiset esitellen Six Sigmaa, sen periaatteita ja tuloksia.

Six Sigma otettiin EOQ:ssa varsin hyvin ja kiinnostuneina vastaan. Seuraavina vuosina nähdään, kuinka se leviää eurooppalaisiin yrityksiin. Koska USA:n elektroniikka-, IT- ja autoteollisuus on omaksumassa Six Sigman, leviäminen tapahtunee Euroopassa ensin näille sektorelle.

ROBUSTI SUUNNITTELU

Yksi kaikkein mielenkiintoisimmista esitelmistä oli Tri. Genichi Taguchin pitämä esitelmä "Robust Engineering" jaksossa.

taguchi_eero.jpg
Genichi Taguchi ja Eero E. Karjalainen, EOQ 2000, Budapest

Genichi Taguchi jakaa laadun jyrkästi kahteen osaan:

Asiakaslaatu

  • Mitä asiakas haluaa

Insinöörilaatu

  • Mitä asiakas ei halua

 

Taguchin mukaan on erinomaisen tärkeää keskittyä insinöörilaatuun, virheisiin. Viat, virheet, onnettomuudet ja poikkeamat ovat huomattavasti suurempi ongelma ihmiskunnalle kuin asiakaslaatu, asiakastyytyväisyys!

Robustin suunnittelun keskeinen kohde on tuotteen funktio. Kuinka mittaamme ja optimoimme tuotteen funktion, niin että pienennetään vikoja, vaihtelua ja alennetaan kustannuksia.

Keskeiset elementit robustissa suunnittelussa ovat:

  1. Parametrisuunnittelu (robusti suunnittelu)
    1. Mitä mitata datana (energia ajatus ja signaali-kohinasuhde)
    2. Kaksivaiheinen optimointi
    3. Keskinäisvaikutuksen hyödyntäminen ohjaus ja häiriötekijöiden välillä
    4. Ortogonaalimatriisi kartoittaa suunnittelu avaruudet
    5. Ennustus & vahvistus
  2. Laadun hävikkifunktio ja sen sovellutus
    1. Tolerointi
    2. Toleranssisuunnittelu
    3. On-line laadunohjaus
  3. Mahalanobis Taguchi systeemi
  4. Koesuunnittelu (Design of experiments)

 

MUITA KONFERENSSILÖYDÖKSIÄ

Cris Brenden esitteli toimitusketjua ja sen optimointia. Erinomaisen kiinnostavaa oli hänen toimitusaikaa ja liikevaihtoa & kustannuksia käsittelevä jakonsa. Ydin on tiivistetty kuvaan.

toimitusketjua_ja_sen_optimointia.jpg

Yrityksen voittoa voidaan merkittävästi kasvattaa minimoimalla läpimenoaika (response time). Liikevaihto (revenue) kasvaa nopeammin kuin kustannukset. Tästä seuraa voiton maksimi (maximum profit). Myös logistiikka kustannuksia alentamalla voidaan voittoa kasvattaa.

Toinen mielenkiintoinen esitelmä oli Professori Barrie G. Dalen "Quality Initiatives". Dale esitteli 7 keskeistä TQM:n menetelmää tai aloitetta ja näiden menetelmien positiiviset vaikutukset. Seuraavassa Dalen luettelemat menetelmät ja niiden tulovuosi Eurooppaan. Luettelosta huomataan, että 1990-luku oli "köyhää" aikaa laadun kehitykselle, kunnes nyt on tulossa Six Sigma.

laatumenetelteurooppaan.jpg

Dale korostaa, että vaikka menetelmät olisivatkin "muoti-ilmiöitä", ne jättävät organisaation muistiin uuden tavan ja yleensä generoivat parantumista ja kustannussäästöjä. Harvoin on mahdollista hypätä menetelmien yli, koska tulevat pohjautuvat edellisiin.

YHTEENVETO

EOQ:n Budabestin 44:tä konferenssia hallitsi ISO 9000:2000 esittely ja käsittely. ISO 9000:n ei voinut olla törmäämättä. Konferenssissa haettiin selkeästi suuntaviivoja laadun parannukseen.

Toinen keskeinen teema oli Euroopan laatupalkintomalli EFQM, joka on yhteensopiva uuden ISO:n kanssa ja on tavallaan korkeampi aste ISO 9000:sta. Uusia tuulia Eurooppaan esiteltiin Six Sigman muodossa ja Robustissa suunnittelussa. Näiden uskotaan olevan tulevia kehitystrendejä erityisesti menetelmäsaralla.
Professori Dale esitteli katsauksen keskeisistä menetelmistä aina 1970-luvulta asti. Dale totesi, että jokainen menetelmä, vaikka se olisi jo mennyt ohi, on jättänyt organisaation muistiin toimintatavan ja parantanut laatua ja alentanut kustannuksia.

 

EOQ 2000 konferenssikuulumiset - Mitä uutta maailmalla? 25.7.2000/ Eero E. Karjalainen


Kommentoi

(Sähköpostiosoitettasi ei näytetä)
Syötä kuvassa näkyvät kirjaimet ja numerot.
Captcha koodi

Klikkaa kuvaa nähdäksesi uuden captchan.

    Kannattaa tutustua

    Kirjallisuutta ja uusia ideoita

    Siirry
    verkkokauppaan www.laatutieto.fi

    Meidät löydät