Lean Six Sigma -menetelmä on keino ja tehokas täsmäisku suorituskyvyn parantamiseen vaativassa kohteessa. Menetelmän tavoite ja keinot poikkeavat merkittävästi yksittäisen ongelman poistamisesta, juurisyyanalyysistä. Menetelmä pitää sisällään parannuksen perustan kannalta monia tärkeitä elementtejä.
Six Sigma -menetelmä on hyvä keino hakea ratkaisua, muutosta parempaan, hyvin määriteltyihin kohteisiin. Six Sigma tuo organisaatioon myös mukanaan kulttuuria keskustella numeroiden avulla todellisista ongelmista.
Hukan poistamisen ja arvonlisäämisen fantasia hokemin kuvaa tätä aikaa. Keskustelu keskittyy liiaksi selitykseen mitä hukka on, mitä arvo on. Huomion kohteeksi voisi ottaa sen, mitä organisaation tulee saada aikaan. Ensimmäinen askel on siirtyä subjektiivisesta keskustelusta objektiivisiin numeraalisiin mittareihin.
Olen huomannut, että Suomessa lean -työkalun käyttö nähdään "muutoksena" ja muutoksen tulos parannuksena. Näin ainakin julistavat eräät lean -konsultit kertoessaan "menestystarinoita". Eihän se näin ole! Tyhjiä lupauksia. Muutos syntyi, mutta tavoite jäi saavuttamatta ja aika ja rahat menivät!
Uskoisitko, että suomalaisten juoman kahvin arvo ylitti yhden prosenttiyksikön bruttokansantuotteesta vuonna 2017? Hyvä että et, koska väite on täyttä puppua.
Leanin yhteydessä on harvoin keskusteltu strategiasta; kuinka saavutetaan tavoitteet ja päämäärät. Suomessa leanin strategiana näyttää olevan hukan poistaminen erilaisten lean -työkalujen avulla. Jotkut pyrkivät myös lyhentämään läpimenoaikoja. Onko tämä riittävää, tehokasta ja oikein? Mitkä ovat yrityksen päämäärät ja miten niihin päästään lean -opilla? Miten lean pitäisi ottaa käyttöön?
Leanin ja ja Six Sigman perusta on ”uudessa” näkemyksessä siitä kuinka luonto käyttäytyy. 1900-luvun alussa ”vanha” eksaktiin maailmankuvaan perustuva näkemys korvautui Einsteinin suhteellisuusteorialla ja kvanttifysiikalla.