FMEA on työkalu, menetelmä, jota voidaan käyttää palveluissa tunnistamaan potentiaaliset tai tunnetut vikamuodot. Menetelmä tarjoaa mahdollisuuden tilanteen seurantaan sekä korjaaviin toimenpiteisiin, ennen todellista (ensimmäistä) palvelua. Ensimmäinen palvelukerta on toiminta, jolloin palvelu suoritetaan tietylle asiakkaalle osana jokapäiväistä toimintaa.
Eli Whitney loi yhden keskeisistä tuottavuuskonsepteista, joka mahdollisti töiden osittamisen ja alihankintaketjujen luomisen. Hän loi konseptin, kuinka hallita raaka-aineista ja valmistuksesta muodostuvaa vaihtelua (poikkeamia). Tämä konsepti syntyi ratkaisuksi käytännön ongelmaan, kuten moni muukin merkittävä idea.
Erinomainen laatu palveluissa ja tuotteissa takaa kestävät taloudelliset tulokset, koska palvelut ja tuotteet, jotka ovat erinomaisia kilpailijoihin nähden myyvät enemmän ja niiden tuottaminen on halvempaa ja nopeampaa.
Olet saanut tehtäväksesi parantaa yksikkösi tuottavuutta ja palvelun laatua. Mietit ehkä mitä pitäisi tehdä. Takaraivossa kuumottaa ajatus…
Asiakaslähtöisen tuotekehityksen keskeisenä työkaluna on QFD-matriisi, jolla asiakkaan tarve selvitetään ja priorisoidaan ja käännetään operatiivisiksi ohjeiksi ja spekseiksi.
Teollisuudessa ja jokapäiväisessä elämässä voi tulla vastaan tilanteita, joissa esimerkiksi kaikkien tuotteiden tarkastaminen ei ole mahdollista. Tällaisia tilanteita varten on teollisuudessa käytössä erilaiset hyväksymisnäytteenoton tekniikat (acceptance sampling).
Monet eri alojen, kuten terveystieteen, sosiaalitieteen, taloustieteen tai käyttäytymistieteen tutkimukset keskittyvät kausaalisuuteen eivätkä niinkään assosiaatioon. Kausaalisuus tarkoittaa syyn ja seurauksen tutkimista. Vastaavasti assosiaatiota tutkittaessa keskitytään tilastotieteen keinoin esimerkiksi korrelaation tutkimiseen.
Teollisuudessa ja käytännössä vastaan tulevat datat ovat monesti monimutkaisia, moniulotteisia datoja. Tällaisten datojen käsittelyyn ja analysointiin voidaan soveltaa tilastomatemaattisia monimuuttujamenetelmiä. Nykyisenä tehokkaiden ja kehittyneiden tietokoneiden aikakautena tällaisten analyysien laskeminen ohjelmistojen avulla on varsin helppoa.
Tilastollisen prosessinohjauksen (SPC, Statistical Process Control) historia alkaa vuodesta 1924. Tohtori Walter A. Shewhart työskenteli tällöin Bellin laboratorioiden palveluksessa ja esitteli esimiehelleen ensimmäisen yhden muuttujan SPC-kortin. SPC-kortti oli tohtori Shewhartin työkalu, jolla hän erotteli prosessin vaihtelusta satunnaissyistä johtuvan vaihtelun (common cause variation) ja erityissyistä johtuvan vaihtelun (special cause variation).
Tuottavuuden parantaminen on kaikkien huulilla, etenkin näin alhaisen ja laskevan kysynnän aikana. Lääkkeeksi tarjotaan leikkauksia, säästöjä. Toinen suunta ja samalla mielenkiintoinen eli tuotoksen kasvattaminen jää vähemmälle huomiolle. Tuottavuudesta on tullut liki synonyymi säästämiselle. Tuottavuuden parantaminen ei ole säästämistä, vaan tuotoksien ja panoksien suhteen parantamista.
Big datasta puhutaan tällä hetkellä paljon. Monet tutkijat tutkivat asiaa ja kirjoittavat siitä. Yliopistot ja muut oppilaitokset kehittävät koulutusohjelmia siihen liittyen. Big datan myötä on jopa syntynyt uusi datatieteilijän (Data Scientist) ammatti, jonka harjoittajat keskittyvät työssään Big datan analysointiin.
Parannustoiminnan kohdistaminen oikeaan kohteeseen on oleellinen osa yrityksen kilpailukyvyn parantamista. Jos kohde valitaan väärin eli parannetaan kohdetta ja toimintaa, joka ei ole liiketoiminnan etenemisen este, tulosta ei synny. Laskennallisesti muodostuu tuloksia ja ns. ”funny money:a”, mutta omistajien seuraamat mittarit eivät värähdä.
4-vuotias Joonas on saanut uuden autoradan, jossa on silmukka ja kaksi autoa. Hän haluaa tietää kumpi autoista, punainen vai vihreä on parempi. Joonas ei vielä ole opiskellut tilastotiedettä, mutta Joonas tietää isän puheiden perusteella, että Six Sigmassa käytännön ongelma "käännetään" tilastomatemaattiseksi ongelmaksi ja vastaavasti tilastomatemaattinen ongelman ratkaisu käytännön ongelman ratkaisuksi.
Aikatekijä on noussut keskeiseksi tekijäksi yhteiskunnassa ja yrityksissä. Lainsäätäjä asettaa erilaisia aikarajoitteita tuotteiden ja palvelujen toimittamiselle erilaisten palvelutakuiden muodossa. Yritykset asettavat yhä tiukempia toimitusaika- ja toimitusvarmuusvaatimuksia sekä joutuvat myös itse vastaamaan niihin. Jostain syystä tuotteet ja palvelut halutaan mahdollisimman nopeasti. Liekö syynä digitalisaatio, internet, nettikauppa vai yleinen hektisyyden kasvu? Vai uskotaanko, että vasteaikaa lyhentämällä päästään tehokkuuteen. Kasvaako yrityksen tuottavuus nopeuden myötä?